Pieniä kertomuksia uskoontulosta: Pekka Pääkkö

Mieleeni piirtyy aina kuva vanhemmistani, jotka sunnuntaiaamuisin kuuntelivat jumalanpalvelusta radiosta. Isä veisasi mukana ja äiti istui keinutuolissa. Silloin ei saanut metelöidä ja usein me lapsetkin kuuntelimme hiljaisuuden vallitessa tämän radiojumalanpalveluksen. Omassa aikuiselämässäni tunsin kuitenkin sisimmässäni kummallista levottomuutta ja kaipausta. Olin yrittänyt lukea Raamattuakin ja laulelin itsekseni mielelläni myös virsiä…

Meni yli 50 vuotta ennen kuin sain kokea, mitä on syntien anteeksisaaminen ja miltä tuntuu kun saa heittää kaiken entisen elämänsä saastan menemään. Sain alkaa uuden elämäni Espanjassa lomamatkallani, pienessä rivitalohuoneiston makuuhuoneessa. Saimme vieraaksemme evankelistan, joka oli vierailulla Torreviejassa tuolloin. Tellervo oli saanut selvän käskyn: ”Mene Pääköille, siellä ei kaikki ole hyvin.”

Kun Tellervo ilmestyi tuona keskiviikkopäivänä ovellemme ja ilmoitti asiansa niin vaimoni hämmästyi. Jo vuosia jatkunut liiallinen alkoholinkäyttö aiheutti sen, että voin tosi huonosti. Rintaani pakotti ja sydämeni ei lyönyt normaaliin tahtiin ja verenpaineeni oli koholla. Suomalainen lääkäri oli tehnyt juuri kotikäynnin ja hän pudisteli päätään todeten, että minun olisi mentävä heti huomenna paikalliseen sairaalaan vastaanotolle, jos vaivani vielä jatkuisivat.

Kun Telle näki tilanteeni, hän juttelumme jälkeen kysyi: ”Saisinko rukoilla sinun puolestasi?” Tietysti annoin siihen luvan. Mielessäni häivähti pieni epäilys, kun hän rukoili Jeesusta myös parantamaan minut. Se hälveni kuitenkin pian, kun tunsin jotain selittämätöntä helpotusta ja oloni alkoi parantua sen rukouksen aikana. Ihmetykseni ja iloni oli valtava! Telle kysyi vielä: ”Etkö haluaisi antaa elämääsi kokonaan Jeesukselle?” Vastasin myöntyvästi. Sain tuolloin alkaa uuden puhtaan elämän ilman menneisyyden taakkoja ja sain sisimpääni sen rauhan ja varmuuden, jota olin turhaan etsinyt maailmalta.

Sain pyytää syntejäni ja loukkauksiani anteeksi myös vaimoltani ja itkimme yhdessä vuosikymmenien ajan kestäneen taakan putoamisesta harteiltamme. Seuraavana päivänä huomasin olevani myös parantunut! Teimme yli 10 km pituisen kävelylenkin Espanjan auringon helliessä meitä tuona maaliskuisena päivänä.